Yhdistys

Pohjois-Haaga Seura toimii Helsingissä paikallisosayhdistyksenä edistäen alueensa asukkaiden ja muiden toim joiden etuja ja ottamalla kantaa aluetta koskeviin suunnitelmiin virallisena kaupungin yhteistyökumppanina. 

Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Haaga Seura - Norra-Haga Förening ry.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään seuraksi, kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena Pohjois-Haaga ja Lassila.

Seura on poliittisesti sitoutumaton.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Seuran tarkoituksena on

  • kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta,
  • elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen,
  • aluetta koskevaan yhteiskuntasuunnitteluun osallistuminen ja vaikuttaminen
  • kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • toimii alueensa etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon,
  • tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille,
  • toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä,
  • seuraa kotiseudun aineellista ja henkistä kehitystä sekä tekee siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia,
  • harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja kustannustoimintaa,
  • edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista,
  • harjoittaa museotoimintaa ja tukee paikallista kotiseutuarkistoa
  • ylläpitää paikalliselle kotiseututoiminnalle tarpeellisia tiloja,
  • järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita kulttuuritilaisuuksia, näyttelyjä, talkoita, kulttuurimatkoja ja opintoretkiä,
  • järjestää koulutusta, tiedottaa aluettaan ja omaa toimintaansa koskevista asioista,
  • toimii yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton, maakunnan liiton, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry, Helkan, ja muiden, paikallisten kaupunginosayhdistysten kanssa.

Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi pienimuotoista muistoesineitten myyntitoimintaa sekä kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3. Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen jäseniä ovat

1.                   varsinaiset jäsenet ja
2.                   kunniajäsenet.

Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt. Varsinaiset jäsenet hyväksyy hallitus, kunniajäsenet kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous. Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä tavalla tukeneita henkilöitä.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä joko kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on laiminlyönyt yhdistyksen jäsenmaksun suorittamisen yhden (1) vuoden ajalta eikä sitä suoriteta, kun hänelle on hallituksen päättämällä tavalla asiasta huomautettu.

Samoin hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai muutoin vahingoittaa yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusperiä.

Varsinaiset jäsenet maksavat vuosittain vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty.

4. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-4 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotinen vuosikokousten välinen aika. Erovuorossa on korkeintaan puolet hallituksen jäsenistä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

5. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä muun henkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

6. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

7. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokous koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostilla tai sanomalehdessä. 

9. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa

10. määrätään toimihenkilöille maksettavien kulujen korvausperusteista

11. päätetään sääntöjen 10. kohdan puitteissa yhdistyksen kokousten koollekutsumistavasta sekä ilmoituslehdestä.

12. käsitellään hallituksen ja yhdistyksen jäsenten mahdolliset esittämät asiat, kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslain 14 §:n säädökset.

10. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.